Lihas- ja selkärankavaurioiden oireista

Selkävikojen yleisyydestä
Ruotsalainen Anders Hallgren teki Ruotsissa v. 1991 tutkimuksen, jossa havaittiin, että selkävikoja oli 63 %:lla tutkituista koirista. Selkävialla tarkoitettiin mekaanista poikkeamaa koiran selkärangassa ja/tai lantiossa. Tutkimukseen osallistui 400 tavallista (ei erikseen valittua) koiraa.

Koirien selkäviat aiheuttavat paikallisen kiputilan sekä liike- ja kosketusarkuuden lisäksi säteilykipua etu- ja takaraajoihin, lihasjännityksiä, -heikkouksia ja -surkastumia. Koirien selkäviat aiheuttavat myös häiriökäyttäytymistä. Agressiivisista ja/tai yliaktiivisista koirista 78 % on selkävikaisia.

Yleisimmät selkävikojen aiheuttajat ovat onnettomuudet, tempoilu ja vetäminen taluttimessa sekä kasvuaikainen ontuminen. Onnettomuudeksi luokitellaan myös kaatuminen, äkillinen tasapainon menetys ja toisen koiran hyökkäys. Selkävikoja on jopa 72 %:lla koirista, joille on sattunut ulkoinen tapaturma.

Miten huomaa?
Omistaja voi huomata koiran lihas- ja selkärankavauriot esim. koska koiran juoksemat ajat kilpailuissa eivät ole normaaleja.

Yleisin lihas- ja selkärankavaurioiden syy on se, että lihaksisto kehittyy liian heikoksi, eikä se pysty tukemaan koiraa rasituksessa. Susi liikkuu normaalisti n. 60 km/pv. Hyvin harva kesykoira liikkuu lähellekään tätä määrää. On arvioitu, että 60 - 70 km:n päivittäinen liikunta pitäisi lihaksiston kunnossa.

Heikko lihaksisto aiheuttaa takalannerangan lukkiutumisen, mikä puolestaan ärsyttää hermojuuria. Koira saattaa tuntea kipua liikkuessaan/rasittuessaan ja kivuntunteesta johtuen se lyhentää taka-askeleensa pituutta. Koiran tunteman iskiastyyppisen kivun seurauksena koira saattaa ryhtyä köyristämään selkäänsä. Nämä oireet ilmenevät aikaisemmin kuin ontuminen. Ongelmat voivat tulla ilmi esim. koiranäyttelyssä tuomarin väittäessä koirasta, että sillä on ahtaat takaliikkeet.

Koiran selästä löytyy kohta ("kuoppa" okahaarakkeiden kaltevuussuunnan vaihtumiskohdassa), mistä voi painaa reilusti terveen koiran ollessa kyseessä. Mikäli koira reagoi painamiseen, niin selässä on jotain vikaa.

Eri rodut reagoivat samaan ongelmaan eri tavalla. Esim. bullmastiffeilla puutuvat raajat, jolloin koira jäytää tassujaan. Puutuminen aiheutuu siitä, että lapojen kohdalla on häiriöitä. Koira voi myös ontua (iskiaskipu). Ongelman olemassaolon saa selville seuraavalla neurologisella testillä: koira pakotetaan kävelemään eturaajoilla (takaraajat pidetään ilmassa). Asian voi myös selvittää käsin tunnustelemalla. Ontuvaa koiraa (välilevypullistuma) ei saa viedä radalle. Ei saa luulla, että vika menee itsestään ohi. Välilevy ei luiskahda mihinkään itsestään. Välilevypullistuman pystyy saamaan pois vain kiropraktisesti.

Liikkuvissa nivelissä ei ole kulumia. Kulumia syntyy vain, kun nivelpinnat lukkiutuvat. Tällöin niveleen kerääntyy nivelnestettä, mikä hapettuu ja aiheuttaa kulumia. Lepo ja kortisonipistos voivat auttaa ongelmaan muutaman viikon kuluttua poistamalla tulehduksen ja rentouttamalla.

Rintalastan ongelmista on seurauksena se, että koira peitsaa. Koira suojelee tällöin arkoja hermojuuriaan. Lukkiutuessaan lihas kovenee hermojuuren kohdalla. Kun lihas toimii, niin lihassäikeet menevät lomittain. Kun lihas lukkiutuu, niin sisimmät lihassäikeet täyttyvät kuona-aineista (ts. lihas täyttyy kuona-aineista ja kovettuu). Näissä tilanteissa auttaa hieronta. Kun koiraa hieroo, niin ensin pitää saada pintalihakset rentoutumaan ja vasta sen jälkeen siirrytään syvemmällä oleviin lihaksiin. Omistaja ei oikein onnistu tässä, koska hieronta on koiralle kivuliasta, eikä omistaja halua tuottaa koiralleen kipua.

Koira suojaa hermojuuriaan peitsaamalla. Melkein kaikissa tapauksissa on kyse lukkiutumista selkärangassa. Koirilla on hirveän hyvä muisti, joten peitsaaminen voi myös olla paha tapa. Peitsaamisesta voi harjoitella eroon pääsyä kävelyttämällä koiraa jossain kapeassa kohdassa tai esim. kesällä matalassa vedessä, jolloin koiran on pakko kävellä.

Vinttikoirilla on harvinaista, että yläniska lukkiutuu. On tutkittu, että ihmisen pitäisi kääntyä 50 - 60 kertaa/yö, jotta niskalihakset eivät kovettuisi yöunen aikana. Mikäli niskalihakset kovettuvat, niin verenkierto häiriintyy ja seurauksena on aamulla päänsärky. Koirilla harhaileva katse on seurausta vastaavista ongelmista.

Jos epäilet, että koirasi selässä on jotain häikkää, niin todennäköisesti siinä myös on. Jos sinulla on kaksi koiraa, niin silloin voi helpommin huomata eron vertaamalla koirien liikkumista ja käyttäytymistä.

Jos pentu alkaa linkuttamaan raajojaan tai poikkeaa liikunnaltaan muista samanikäisistä pennuista, niin se kannattaa viedä eläinlääkärille selkärangan kuvaamista varten. Jos koira alkaa varoa joitakin hermojuuriaan, niin seurauksena voi olla virhekasvua esim. polvissa (koiranpennun suurin kasvuaika on 4 - 7 kk:n ikäisenä).

Ontumisesta syytetään usein lonkkavikaa, mutta ei lonkkavika synny yhdessä yössä.

Lihasten lukkiutumiset eivät näy röngtenkuvissa tai ne näkyvät huonosti. Varjoainekuvissa ne voivat näkyä.

Ontuvaa koiraa ei saa missään nimessä pakottaa/päästää juoksemaan. Koiran metsästysvaisto on todennäköisesti niin vahva, että koira juoksee, vaikka sen jalka olisi poikki. Esimerkkejä on muista metsästävistä koirista: kettuterrieri jatkaa ketun ajamista, vaikka kettu on purrut sen takajalan poikki.

Nikamien liikkuvuus on osoitus terveestä liikunnasta.

Miten ehkäistä ongelmia ja miten ne syntyvät?
Jos koira lähtee kovalla vauhdilla ilman lämmitystä urheilusuoritukseen, niin on olemassa suuri vaara, että syntyy vaurioita. Suomenajokoira metsästää erittäin terveellä tavalla. Se ajaa pitkään ja rauhallisella vauhdilla, jolloin lihasten lämmittely tapahtuu luonnostaan.

Huippu-urheilijat lämmittelevät koko ajan. He mm. ravistelevat toistuvasti jalkojaan, jotta jatkuva lämmitys pysyisi päällä. Pintajännitys pyritään saamaan pysymään poissa jatkuvalla lämmityksellä.

Jollakin urheilijalla voi suoritus kestää 15 min, mutta sitä edeltää aina 1 tunnin pituinen alkulämmitys ja 1 tunnin pituinen loppulämmitys. Esim. jääkiekkoilijat kestävät kaatumiset suurimmitta vaurioitta, koska heillä on hyvin lämmitetyt lihakset.

Suomen ilmastossa koirilla, joilla on pohjavilla, on erilainen lihaksisto kuin koirilla, joilla ei ole pohjavillaa. Matts Holmström hoitaa rajavartioston koiria. Näillä on hyvin vähän ongelmia selkien kanssa. Koirat ovat jatkuvasti ulkona ja niiden päivittäinen "lenkkeily" kestää n. 5 h. Suurin osa vinttikoirista on jalostettu maissa, joissa lämpötila on jatkuvasti reilusti plussan puolella. Kenties vinttikoirilla olisi syytä käyttää takkia selkälihasten suojana melko "korkeissakin" lämpötiloissa.

Kun koiralla on ollut pitkä ja rankka harjoitus, niin sitä ei saa päästää nukkumaan harjoituksen päätyttyä. Koira on vietävä "tyhjennysharjoituksiin". Tämän aikana aineenvaihdunta normalisoituu pikku hiljaa. Rankan harjoituksen jälkeen aineenvaihdunta jää voimakkaasti päälle ainakin vielä noin tunniksi, vaikka itse harjoitus onkin jo päättynyt. Lihaksiin kerääntyy tällöin kuona-aineita. Mikäli tyhjennysharjoituksia ei tehdä, niin koira on takuulla jäykkä seuraavan päivän. Tyhjennysharjoituksesta käy 20 - 30 minuutin pituinen lönköttelylenkki, jolloin liikunta on irtonaista, kevyttä ja laiskaa.

Lihaksiin vaikuttaa vetreyttävästi sinkki ja magnesium yhdisteenä. Lisäksi koiralla pitää aina olla raikasta vettä.

Loppukeskustelun aikana muistiinmerkittyä
Yli 90% koliikkivauvoista on hoidettavissa kiropraktisesti (kevyttä, kevyttä hierontaa niskasta).

Hevosmanupulaatiokursseilla on hyvä käydä. Niiltä saa oppia, mitä voi myös soveltaa koiriin.

Vain ne nivelet kuluvat, jotka eivät liiku.

Kahvi edesauttaa lihasjäykkyyttä. Se pitäisi korvata vedellä.

Kasvavaa koiraa on ruokittava hyvin varovaisesti. Voimakas ruoka on tällöin vaarallista. Luonnoneläimet, kuten esimerkiksi kettu, ovat kasvuaikana hyvin laihoja.

Copyright © Säde Hohteri 1997