Yhdistyksen tarkoitus

Ote Helsingin Vinttikoirakerho ry:n säännöistä: "Yhdistyksen tarkoitus on edistää puhdasrotuisten vinttikoirien kasvatusta ja jalostusta sekä toimia aatteellisena järjestönä jäsentensä kesken näiden koiraharrastuksen edistämisessä."

Ensimmäinen Suomessa toimiva vinttikoirayhdistys on Lahdessa v. 1950 perustettu Lahden Vinttikoirakerho, joka on nykyisen Suomen Vinttikoiraliiton "isä". Suomen Vinttikoirakerhon edustajainkokouksessa syksyllä 1960 hyväksyttiin sääntömuutos, joka muutti yhdistyksen nimen Suomen Vinttikoiraliitoksi sekä mahdollisti paikallisyhdistysten perustamisen.

Kerhonomaista elämää oli tosin jo harjoiteltu jonkin aikaa pitämällä kokouksia ja kerhoiltoja hotelli Tornin kabinetissa. Myös Helsingin kerhon varsinainen perustamiskokous 14.3.1961 pidettiin siellä. Perustavassa kokouksessa oli läsnä parikymmentä henkeä. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin insinööri Åke Brushane (grey Moon of Streamline) ja sihteeriksi Ritva Apajalahti (afgaanit Hazrak ja Zomahli Aru).

Kerhon perustajilla oli vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne ja halu muodostaa oma kerho saman paikkakunnan harrastajista. Tällaista illuusiota kolhaisi melkoisesti aktiivisten afgaanijäsenten halu muodostaa oma yhdistys. Näiden pyrkimysten mukaisesti perustettiin v. 1966 Suomen Afgaanit - Finlands Afghaner. Englanninvinttikoirien omistajat erosivat HVK:sta hieman radikaalimmin v. 1971 ja perustivat Suomen Greyhoundyhdistyksen. Alkuvuosien väärinymmärrykset on jo vuosia sitten selvitetty, ja yhteistyö näiden yhdistysten kuten muidenkin myöhemmin perustettujen vinttikoirayhdistysten kanssa sujuu erinomaisesti.

Kerhon toiminta keskittyi alkuvuosina 2 - 3 kerhoillan ja 3 - 4 juoksukilpailun sekä pikkujoulujuhlan järjestämiseen vuosittain. Myös makkarajuoksut ovat alusta alkaen kuuluneet kerhon ohjelmaan. Juoksukilpailuja pidettiin mm. Velodromilla ja Talin vanhalla laukkaradalla. Sekä ratojen maapohja että muoto vaihtelivat suuresti. Alkuvuosien suurin ponnistus oli PM-kilpailujen järjestäminen Pallokentällä v. 1963. Tilaisuudesta annettiin tietoa yleisölle kaupungin halki kulkeneella mainoskulkueella.

Kerhomme perustajajäseniin kuuluva Anna-Leena Konttinen lausahti sattuvasti vuosikirjassa 1975: "Se pieni ryhmä innostuneita vinttikoirien harrastajia, joka vuosia sitten suunnitteli Helsingin Vinttikoirakerhon perustamista, voi täydellä syyllä olla tyytyväinen. Kerhomme elää ja toimii ja ihmiset viihtyvät sen piirissä." Kerhomme toinen perustajajäsen Armas "Ama" Mäkinen kuvaa kerhon toimintaa Tazi-Juoksijassa v. 1981: "Vaikka myöhemmin on perustettu Helsingin alueelle muitakin vinttikoirayhdistyksiä, niin HVK on pystynyt pitämään alkuperäiset lähtökohdat eli se edustaa tasapuolisesti kaikkia harrastusmuotoja ja kaikkia vinttikoirarotuja. Ei ole menetetty tähtäintä, vaan pysytty samassa." Nyt on ajassa taas menty parikymmentä vuotta eteenpäin ja edelleen on HVK:n tarkoituksena tasapuolisesti tukea ja kannustaa jäseniä heidän vinttikoiraharrastuksessaan.

Ylärivi vasemmalta: Eva ja Armas Pentilä, Pasi Mäkinen, Tuulikki Stöckell, Rafu Hendrell ja alhaalla vasemmalta Ama Mäkinen ja Olavi Nuutinen. Kuva vuodelta 1964.